Diaarinumero: 13/229/91
Ratkaisu annettu: 11.10.1991
Lausunnonpyytäjä: Vakuutusyhtiö
Vahingonkärsinyt: Lähettäjä Tapahtuma Rahdinkuljettaja oli 4.7.1990 ottanut lähettäjältä kuljetettavakseen viisi kollia ilmastointilaitteita Klaukkalasta Tampereelle. Lähetys oli saapunut rahdinkuljettajan Tampereen terminaaliin 5.7.1991. Rahdinkuljettajan terminaalihenkilökuntaan kuuluva edustaja oli merkinnyt rahtikirjaan yhden kollin puuttuneeksi vastaanottaessaan tavaraa rahdinkuljettajan Tampereen terminaalissa. Muu osa tavarasta oli toimitettu asiakkaalle, joka oli rahtikirjaan kuitannut vastaanotetuksi lähetyksen perille saapuneen osan tekemättä puuttuvasta kollista erillistä muistutusta. Lausuntopyyntö Lautakunnalta on pyydetty lausuntoa, onko käsiteltävänä olevassa tapauksessa kysymys tavaran vähentymisestä vai katoamisesta ja onko pitänyt tehdä reklamaatio TKSL 40 a §:n mukaan. LAUTAKUNNAN LAUSUNTO TKSL 40 a §:n mukaan kotimaisessa kuljetuksessa tavaran vähentymisestä tai vahingoittumisesta on tehtävä muistutus rahdinkuljettajalle tavaraa vastaanotettaessa, jos vähentyminen tai vahingoittuminen oli ulkoisesti havaittavissa, ja muussa tapauksessa kirjallisesti seitsemän päivän kuluessa vastaanottamisesta. Jos muistutus laiminlyödään, kannevalta on pykälän 3 momentin mukaan menetetty. Mainitussa lainkohdassa ei tavaran katoamistapauksessa ole asetettu reklamaatiovelvollisuutta. Lautakunta on käsitellyt kysymystä vähentymisestä ja katoamisesta kahdessa aikaisemmassa ratkaisussaan. Lautakunnan ratkaisussa 4/107/84 on katsottu, että kolmeen kolliin pakattu lähetys ei muodostanut sellaista kokonaisuutta, että tavara olisi ollut käytettävissä vain yhdessä, josta syystä yhden kollin puuttumista pidettiin tavaran katoamisena, josta ei TKSL 40 a §:n 1 momentin nojalla tarvinnut tehdä muistutusta. Lausunnon 5/159/87 tarkoittamassa tapauksessa oli seitsemästäsadasta kartongista kadonnut viisi. Kun lähettäjä ei vastaanottajalle osoittamissaan kauppalaskuissa ollut erotellut puuttuvaa viittä kartonkia erilliseksi kokonaisuudeksi ja koska koko lähetys oli osoitettu samalle vastaanottajalle, lähetystä oli käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Näin ollen kadonneita viittä kartonkia oli pidettävä tavaran vähentymisenä, josta oli TKSL 40 a §:n 1 momentin nojalla reklamoitava. Kuljetettavan tavaran kokonaiskatoaminen on epäilemättä peruste, josta ei voida reklamoida, koska tavaran vastaanottoa ei tällöin lainkaan tapahdu. Kokonaiskatoamistapauksessa reklamaatioaika ei TKSL 40 a §:n mukaan alkaisi lainkaan kulua. Ei voida myöskään katsoa, että reklamaatioaika tässä tapauksessa alkaisi TKSL 31 §:n 1 momentissa mainitun määräajan päättyessä. Tilanne on sen sijaan toinen, kun rahdinkuljettaja luovuttaa osan tavaraa vastaanottajalle, vaikkakin rahtikirjaan merkittyä määrää vähäisempänä. Vastaanottajalla on tällöin mahdollisuus TKSL:n mukaisesti tarkastaa tavara ja tehdä huomautuksensa havaituista puutteista. Kysymyksessä ei ole tällöin kokonaiskatoaminen, vaan osittainen katoaminen, joka käsite lautakunnan mielestä on rinnastettava käsitteeseen vähentyminen. Edellä kerrotun perusteella lautakunta toteaa, että TKSL 31 §:ssä tarkoitettu katoaminen on kysymyksessä vain, mikäli kuljetettava ja rahtikirjassa määritelty tavara ei lainkaan saavu vastaanottajalle. Muissa tapauksissa kysymyksessä on tavaran vähentyminen. Kysymyksessä olevassa tapauksessa on rahtikirjan mukaan annettu kuljetettavaksi viisi kollia ilmastointilaitteita, joista yksi kolli on matkalla kadonnut. Vastaanottaja on kuitenkin saanut haltuunsa osan rahtikirjaan merkitystä lähetyksestä. Lautakunta katsoo, että kysymyksessä on tavaran vähentyminen, josta on tehtävä TKSL 40 a §:n 1 momentin mukainen muistutus. Kotimaisia kuljetuksia koskevassa TKSL 40 a §:n 1 momentissa ei määritetä, kenen on tehtävä muistutus rahdinkuljettajalle. Asian luonteesta johtuu, että reklamaation tekemiseen on oikeutettu se, jolla on tavaraintressi tai jonka tavaraintressin haltija on siihen valtuuttanut. Mikäli rahdinkuljettaja itse toteaa kuljetuksen aikana tavaran vahingoittuneen tai vähentyneen, hän on oikeutettu raportoimaan tästä rahtikirjassa. Käytännössä tällainen menettely on tavallinen ja välttämätönkin perättäiskuljetustilanteissa. Kun rahtikirjaan on jonkun kuljetukseen osallistuneen rahdinkuljettajan tai hänen puolestaan toimivan toimesta merkitty puutehuomautus, tehdään tuo merkintä sekä omaksi että seuraavien luovutuksensaajien hyväksi. Lopullinen vastaanottaja, kuitatessaan jäljelle jääneen tavaran vastaanotetuksi, hyväksyy samalla rahtikirjaan tehdyn huomautuksen ja vahvistaa tuon puutteen olemassaolon. Lautakunta katsoo rahdinkuljettajan toimesta rahtikirjaan merkityn puutehuomautuksen TKSL 40 a §:n mukaiseksi päteväksi muistutukseksi. Päätös syntyi äänestyksen 4 - 4 perusteella. Eriävän mielipiteen esitti lisäksi yksi jäsen. Liite. TIEKULJETUSVAKUUTUKSEN VAHINKOLAUTAKUNTA LIITE LAUSUNTOON NRO 13/229/91 ERIÄVÄ MIELIPIDE Tiekuljetussopimuslaissa on erikseen pykäliä, jotka koskevat rahdinkuljettajan oikeutta tehdä varauma (TKSL 12 ja 46 §§), sekä erikseen pykälät, joissa on säädetty miten tulee toimia jos rahdinkuljettajalle on tehtävä muistutus tavaran vähentymisestä tai vahingoittumisesta (TKSL 40 ja 40 a §§). Kotimaisia kuljetuksia koskeva TKSL 40 a §:n esitöiden yksityiskohtaisissa perusteluissa täsmennetään, että muistutuksen tekeminen on vastaanottajan asia. Vain jos rahdinkuljettajan edustaja tekee itse merkinnän rahtikirjaan tavaraa luovuttaessaan, voidaan katsoa, että hän tuolloin toimii vastaanottajan puolesta ja muistutus on silloin asianmukaisesti tehty. Tässä tapauksessa kuljetuksen ovat suorittaneet useat rahdinkuljettajat perättäin. Merkinnän rahtikirjaan on tehnyt rahdinkuljettaja Tampereella, ennen lopullista kuljetusta rahtikirjassa merkitylle vastaanottajalle. Merkinnällään rahdinkuljettaja suojaa itseään joutumasta vastuuseen vähentymisestä, joka on tapahtunut ennen kuin he ovat vastaanottaneet lähetyksen. Tehtyä rahtikirjamerkintää on pidettävä TKSL 46 §:n 1 momentin mukaisena varaumana. Katson, että TKSL:n 40 a § aiheuttaa nykymuodossaan turhaa epäselvyyttä tavaran vastaanottajalle, jonka velvollisuutena on tehdä muistutus myös niissä tapauksissa, joissa vahinko on jo todettu rahdinkuljettajan toimesta kuten tässä tapauksessa. Ehdotan, että lautakunnan toimesta tutkittaisiin mahdollisuutta muuttaa TKSL:n 40 a § nykymuotoa koskien muistutuksen laiminlyönnin seuraamusta. Kotimaisissa maantiekuljetuksissa ei ole syytä vaatia ankarampaa seuraamusta muistutuksen laiminlyönnistä kuin kansainvälisessä maantiekuljetuksessa, jossa muistutuksen laiminlyönnistä seuraa, että tavaran katsotaan olleen rahtikirjan osoittamassa tilassa ellei muuta näytetä. lautakunnan jäsen