Kortinhaltijan vastuulle jää koko aiheutunut vahinko vain, jos hänen katsotaan toimineen tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Muussa tapauksessa vastuu rajoittuu enintään 50 euroon. Huolellisesti toiminut kortinhaltija ei vastaa vahingosta lainkaan. Kortinhaltijan vastuu kortin käytöstä lakkaa viimeistään, kun katoamisilmoitus on tehty pankkiin tai pankin ilmoittamalle taholle.

Maksupalvelulain mukaan kortinhaltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Asiakkaan on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista sekä säilytettävä ne erillään siten, ettei niitä ole mahdollista yhdistää toisiinsa. Kortti ja tunnusluku ovat myös henkilökohtaisia, eikä niitä saa luovuttaa muille. Esimerkiksi poliisi tai pankki ei kysy eikä tarvitse tunnuslukuja koskaan. Korttisopimuksen tekemällä kortinhaltija sitoutuu noudattamaan myös korttiehtoja. Korttiehdot vaihtelevat jonkin verran pankeittain, joten niihin on syytä perehtyä huolellisesti.

Ratkaisuissaan Pankkilautakunta on katsonut, että asiakkaalle ei välttämättä jää lainkaan vastuuta, vaikka hänen tunnuslukunsa on ja myös kortti myöhemmin anastamaan, jos hän kuitenkin huomaa tapahtuneen ja kuolettaa korttinsa lähes välittömästi. Yleisimmin vastuu rajoittuu kuitenkin 50 euroon, koska kortinhaltijan menettelyssä on havaittavissa jonkinlaista huolimattomuutta joko kortin tai tunnusluvun käytön tai säilyttämisen suhteen, kuten esimerkiksi kortin ja puhelimen (johon PIN oli tallennettu) jättäminen lukittuun tilaan kaappiin, johon kuitenkin myös muilla henkilöillä oli pääsy. Vahingon on sen sijaan katsottu jäävän kokonaan kortinhaltijan vastuulle esimerkiksi tilanteissa, jossa henkilö on ravintolaillan jälkeen lähtenyt tuntemattomien henkilöiden mukaan ja joissa korttia on onnistuttu käyttämään automaatilla, eikä kortinhaltija ole kyennyt esittämään johdonmukaista selvitystä tapahtumien kulusta.

Lue lisää:
Vastuu maksukortin oikeudettomasta käytöstä - Ratkaisukäytäntöä pankin ja asiakkaan välisestä vastuunjaosta

Maksukortin luotto- eli credit-ominaisuudella maksaminen antaa turvaa sitä vastaan, että kuluttaja ei saa luotolla ostettua tuotetta tai palvelua sopimuksen mukaisesti. Jos esimerkiksi lentoa ei lentoyhtiön ongelmista johtuen voida lentää, kuluttaja voi vaatia maksun palauttamista maksunsaajana olevan lentoyhtiön lisäksi myös luotonantajalta. Samanlaista suojaa ei ole debit-ominaisuudella tehdyissä maksuissa eikä tilisiirroissa, joissa pankki/kortinmyöntäjä vastaa vain maksun välittämisestä.

Luotolla maksettujen maksujen osalta voi siis kääntyä maksunsaajan lisäksi pankin puoleen. Tällöin pankilta voi vaatia korvausta tai maksunpalautusta, jos myyjä ei pysty tai ei halua maksaa korvausta tai hinnanpalautusta.

Korttimaksamisen turvallisuuteen liittyy toki tiettyjä riskejä, kuten myyjän luotettavuus, jota kannattaa aina harkita ennen omien korttitietojensa syöttämistä palveluun. Esimerkiksi tilisiirrolla maksettaessa ei ole riskiä siitä, että luottokortin tiedot joutuisivat vääriin käsiin.

Myös pankkitunnukset kuuluvat peruspankkipalveluihin, joihin soveltuu [edellä mainitussa kysymyksessä] todetut asiat. Sen lisäksi pankkitunnusten myöntämisen edellytyksenä on suomalainen henkilötunnus, jos pankkitunnuksissa on vahvan tunnistuksen elementti eli niitä voidaan käyttää tunnistauduttaessa esim. OmaKantaan tai Kelan palveluihin. Pankkitunnusten osalta asiakas tulee tunnistaa ETA-valtion, Sveitsin tai San Marinon viranomaisen myöntämästä passista tai henkilökortista. Pankki voi halutessaan hyväksyä myös muun maan passin.

Pankki voi irtisanoa asiakkaan perusmaksutilin vain jos maksutilillä ei ole ollut tapahtumia 24 peräkkäisen kuukauden aikana tai jos asiakas ei enää asu laillisesti ETA-valtiossa.

Pankki ilmoittaa asiakkaalle tilin irtisanomisesta ja irtisanomisperusteesta kirjallisesti vähintään kahta kuukautta ennen irtisanomisen voimaantuloa. Pankki voi purkaa perusmaksutilisopimuksen, jos asiakas on tahallisesti käyttänyt maksutiliä laittomaan tarkoitukseen, jos asiakas on antanut virheellisiä tietoja tai jos asiakas on jättänyt antamatta tietoja, ja oikeat tiedot olisivat johtaneet perusmaksutilihakemuksen hylkäämiseen. Purkaminen tulee voimaan välittömästi.

Perusmaksutilin irtisanomista tai purkamista koskevassa ilmoituksessa pankin on neuvottava asiakasta muutoksenhakuun liittyvästä menettelystä.

Talletuspankit käsittelevät kuluttaja-asiakkaan perusmaksutilihakemuksen viipymättä ja viimeistään kymmenen pankkipäivän kuluessa hakemisesta. Jos talletuspankki kieltäytyy avaamasta kuluttaja-asiakkaan perusmaksutiliä tai tarjoamasta perusmaksutiliin liittyvää maksupalvelua, se ilmoittaa asiakkaalle kieltäytymisen perusteen viivytyksettä, kirjallisesti ja maksutta. Tällöin pankin pitää antaa asiakkaalle riittävä selvitys muutoksenhakuun liittyvistä menettelytavoista.

ETA-valtiossa laillisesti asuvalla luonnollisella henkilöllä (eli ihan tavallisella ihmisellä) on oikeus peruspankkipalveluihin. Peruspankkipalveluita ovat mm. perusmaksutili ja siihen liittyvä tilinkäyttöväline (kuten debit-kortti. Pankki voi kieltäytyä peruspankkipalveluiden tarjoamisesta lähinnä asiakkaan tuntemiseen liittyvien ongelmien vuoksi. Jos asiakkaalla ei ole esimerkiksi voimassa olevaa passia tai henkilökorttia, pankilla voi olla oikeus kieltäytyä peruspankkipalveluiden tarjoamisesta.

Ei ole. Yrityksillä, yhteisöillä ja mm. kuolinpesillä ei ole oikeutta peruspankkipalveluihin, joten pankeilla on sopimusvapauden nojalla oikeus päättää siitä, kenen kanssa pankki tekee sopimuksen.

Helpoiten pankin vaihto käy ottamalla yhteyttä uuteen pankkiin ja tiedustelemalla asiaa sieltä. Asiakas voi antaa uudelle pankille tarvittavat tiedot ja valtuuttaa uuden pankkinsa hoitamaan asiakkuuden siirron. Siirron yhteydessä voidaan sopia siitä, lopetetaanko vanhan pankin asiakkuus vai pysyykö se voimassa esimerkiksi vain joiltain osin.

Tilillä olevat varat ovat lähtökohtaisesti sen henkilön omaisuutta, jonka nimissä tili on.

Tilin omistaja voi antaa tiliin käyttöoikeuden. Käyttöoikeuden myötä käyttöoikeuden haltijalla ei ole omistusoikeutta tilin varoihin, mutta hän voi käyttää tilin varoja. Yleensä tilin omistaja ja käyttöoikeuden haltija sopivat tilinkäytöstä keskenään ja tämä sopimus on sitova heidän välillään.

Pankissa tilinkäyttöoikeus kirjataan kuitenkin tilitietoihin yleensä niin, että käyttöoikeus joko on tai ei ole. Käyttöoikeuden laajuutta tai tarkoitusta ei yleensä voida kirjata pankin tietojärjestelmään ja siksi pankki ei myöskään ole vastuussa siitä, miten tilinkäyttöoikeuden haltija käyttää tiliä. Mikäli tilin omistaja epäilee tilinkäyttöoikeuden haltijan toimivan vastoin omistajan ja käyttöoikeutetun keskinäistä sopimusta, voi hän ilmoittaa tilinkäyttöoikeuden lopettamisesta pankille.

Tapauksessa pankki on siis toiminut oikein salliessaan tyttären tehdä nostoja tililtä, johon hänellä on ollut käyttöoikeus. Voit ilmoittaa pankille, mikäli haluat lakkauttaa tilinkäyttöoikeuden. Lisäksi voit vaatia tytärtä palauttamaan summan, jonka hän on nostanut vastoin tilinkäytöstä tekemäänne keskinäistä sopimustanne.

Kunnes perinnönjako on suoritettu, niin lähtökohtaisesti vainajan omaisuudesta voivat määrätä vain pesän osakkaat yhdessä. Kuolinpesän hoidosta, hallinnasta ja selvityksestä johtuvien kustannusten maksamiseen ei kuitenkaan tarvita kaikkien osakkaiden suostumusta, koska maksu suoritetaan kuolinpesän hyväksi.

Lue lisää:
Pankki- ja vakuutusasiat kuolinpesässä - Ohjeita kuolinpesän osakkaille

Niin sanotuissa TAI-tileissä kuoleman jälkeen kuolinpesällä ja toisella tilinomistajalla on kummallakin oikeus erikseen käyttää tilejä, mutta ns JA-tileissä kuolinpesällä ja eloonjääneellä tilinomistajalla oikeus vain yhdessä käyttää tilejä. Tilien käyttöön ja lopettamiseen tarvitaan kaikkien tilinomistajien suostumus.

Lain mukaan kuolinpesä tulee vainajan tilalle ja sopimusten mukaiset oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät kuolinpesälle. Pankkiasioissa tällaisia sopimuksia ovat mm. tilisopimukset, velka- ja vastuusitoumukset sekä tallelokeron vuokrasopimus. Myös esimerkiksi automaattisen maksupalvelun sopimukset, pysyvät edelleen voimassa. Maksupalvelusopimukset kuitenkin lopetetaan, mikäli yksikin kuolinpesän osakkaista niin haluaa.

Lue lisää:
Pankki- ja vakuutusasiat kuolinpesässä - Ohjeita kuolinpesän osakkaille

Pankkisalaisuudesta johtuen ei ole rekisteriä, jossa olisi tieto vainajan kaikista tileistä eri pankeissa.

Lue lisää:
Pankki- ja vakuutusasiat kuolinpesässä - Ohjeita kuolinpesän osakkaille

Perukirjan tietoja tarvitaan sen selvittämiseksi, ketkä ovat kuolinpesän osakkaina oikeutettuja määräämään pesän varallisuudesta. Koska perukirjaan on merkittävä tieto testamentista tai sen puuttumisesta, on perukirjan esittäminen ainoa tapa luotettavasti selvittää testamentin olemassaolo. Tapauskohtaisesti pankeissa voidaan hyväksyä myös esimerkiksi sellaiset perukirjat, joista on peitetty vainajan ja lesken varallisuutta ja velkoja koskevat tiedot tai ainoastaan lesken varallisuutta ja velkoja koskevat tiedot.

Lue lisää:
Pankki- ja vakuutusasiat kuolinpesässä - Ohjeita kuolinpesän osakkaille

Kuolinpesän yksittäisellä osakkaalla on oikeus saada tilitapahtumista tietoja vain kuolinpäivältä ja sen jälkeen.

Vainajan kuolinpäivää edeltävistä pankkitapahtumista on oikeus saada tietoja ainoastaan kuolinpesän osakkailla yhdessä tai tuomioistuimen määräämällä pesänselvittäjällä. Pankilla on oikeus, mutta ei velvollisuutta, erityisistä syistä antaa tietoja vainajan kuolinpäivää edeltävistä pankkitapahtumista yhdellekin pesän osakkaalle, mikäli pesänselvittäjän hankkiminen aiheuttaisi pesän varat huomioon ottaen kohtuuttomia kustannuksia. Leski on kuolinpesän osakas ositukseen asti.

Lue lisää:
Pankki- ja vakuutusasiat kuolinpesässä - Ohjeita kuolinpesän osakkaille